Heinäkesä 2025 ja uusi sukupolvi

Eläkepäätös ja jatkumo tilalla

Ennen kesään liittyviä aiheita, on paikallaan sanoa muutama sananen keväästä. Tilallamme on loppukeväästä tapahtunut muutoksia omistuksessa. Heinäntuotanto on jatkunut tavalliseen tapaansa, vaikka tilan vanhin isäntä Erkki onkin siirtynyt eläkkeelle tilanpidosta.

Kuten jotkut ovat saattaneet huomata, on toiminta jatkunut nimellä Mty Juha ja Neea Heinonen, joten olisi ehkä paikallaan esitellä itseni. Olen tilallamme kolmatta sukupolvea heinänviljelyssä ja maatalon tyttären tapaan kesät ovat jo monta vuotta kuluneet heinäpellolla.

Olen valmistunut agrologiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2018, jonka lisäksi olen suorittanut joitain kursseja kasvintuotannosta Helsingin yliopistossa. Päävastuuni tilalla tulevat olemaan kirjalliset työt, mutta eiköhän jatkossakin kesät kulu rattoisasti heinäpellolla.

Kesä 2025

Mutta sitten kuluneeseen kesään. Jottei aina olisi alituista valitusta huonoista heinäsäistä,

todetaan alkuun, että vihdoin ja viimein saatiin kesän aikana sateita. Joskin taitaa tähän joutua hieman valittamaankin aiheesta. Sää ei tunnu olevan koskaan suotuinen, koska nyt kaivatuista sateista huolimatta, ei kesä heinäntuottajan näkökulmasta ollut helpoin. Jos helteet tuntuvat osuvan aivan väärän kohtaan, ei sade tehnyt poikkeusta. Juuri optimaalisen heinänteon aikaan alkoivat sateet, jotka pakottivat korjaamaan suurimman osan ensimmäisestä heinäsadosta vasta heinäkuun puolella. Muutaman päivän välein tulleet sateet myös vaikeuttivat kuivaheinän korjuuta, joka olisi vaatinut pitkän poutajakson, jotta heinä olisi kuivunut mahdollisimman paljon jo pellolla pöyhien. Sen sijaan toinen sato (odelma) onnistui hyvin, eikä sää tuonut juurikaan siihen haasteita jopa kuivaa heinää saatiin tehtyä vähän.

Myöhäinen korjuu ja sen seuraukset

Mitä sateinen kesä sitten aiheutti ensimmäiseen satoon? Oleellisimmin tilamme heinään vaikutti sateista johtunut myöhäinen korjuuajankohta, mistä johtuu mm. korkeampi sokeripitoisuus ja kortisuus. Kukinnan jälkeen myös heinäkasvit alkavat varastoida korteensa sokeria, jota ei enää tarvitse käyttää kasvin kasvuun.

Tästä syystä myöhään niitetty heinä on tavanomaisesti sokerisempaa kuin aikaisemmin korjattu heinä. Myös korren osuus heinässä lisääntyy myöhäisemmässä korjuuajankohdasta, joka laskee heinän D-arvoa (kuinka hyvin heinä sulaa hevosen elimistössä) ja laskee heinän lehtipitoisuutta (karrikoidusti heinä ei ole enää yhtä ”pehmeää”). Kukintansa jälkeen heinä kasvattaa enää korteensa pituutta, eikä lehtimassa juurikaan lisäänny.

Toinen näkyvä muutos heinässä tänä vuonna on väri, joka on paikoitellen muuttunut kellertäväksi. Pellolle niiton jälkeen sadekuuron, jos toisenkin niskaansa saava heinä tuntuu jättävän vihreän värinsä pellolle. Värimuutos ei suuremmassa mittakaavassa vaikuta heinän ravintoarvoihin tai syöntikelpoisuuteen, vaikka onkin mahdollista, että pieni määrä kivennäisistä sekä vitamiineista huuhtoutuu pois. Kolmas vaikutus heinäämme kesästä oli, että sateiden pelossa moni peltolohko jouduttiin paalaamaan nopeammassa aikataulussa, jolloin heinä ei ehtinyt kuivumaan pellolla yhtä pitkään kuin esimerkiksi edellisvuonna. Tästä syystä osa säilöheinästä on kuiva-ainearvoltaan tavanomaista märempää eli KA-arvo on pienempi.

Kaikesta huolimatta heinää tuli tänäkin vuonna korjattua ja satotason osalta on helppo todeta sen olevan vähintäänkin normaali. Katse on jälleen kerran käännetty jo kohti ensikesää, johon olisi tilauksessa sopivissa määrin aurinkoa ja sateista harmautta.

Kesän 2025 sadosta on vielä tarjolla ensimmäisestä sadosta säilöheinää, jossa kuiva-aineprosentti on 60.