Heinäkesä 2025 ja uusi sukupolvi

Eläkepäätös ja jatkumo tilalla

Ennen kesään liittyviä aiheita, on paikallaan sanoa muutama sananen keväästä. Tilallamme on loppukeväästä tapahtunut muutoksia omistuksessa. Heinäntuotanto on jatkunut tavalliseen tapaansa, vaikka tilan vanhin isäntä Erkki onkin siirtynyt eläkkeelle tilanpidosta.

Kuten jotkut ovat saattaneet huomata, on toiminta jatkunut nimellä Mty Juha ja Neea Heinonen, joten olisi ehkä paikallaan esitellä itseni. Olen tilallamme kolmatta sukupolvea heinänviljelyssä ja maatalon tyttären tapaan kesät ovat jo monta vuotta kuluneet heinäpellolla.

Olen valmistunut agrologiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2018, jonka lisäksi olen suorittanut joitain kursseja kasvintuotannosta Helsingin yliopistossa. Päävastuuni tilalla tulevat olemaan kirjalliset työt, mutta eiköhän jatkossakin kesät kulu rattoisasti heinäpellolla.

Kesä 2025

Mutta sitten kuluneeseen kesään. Jottei aina olisi alituista valitusta huonoista heinäsäistä,

todetaan alkuun, että vihdoin ja viimein saatiin kesän aikana sateita. Joskin taitaa tähän joutua hieman valittamaankin aiheesta. Sää ei tunnu olevan koskaan suotuinen, koska nyt kaivatuista sateista huolimatta, ei kesä heinäntuottajan näkökulmasta ollut helpoin. Jos helteet tuntuvat osuvan aivan väärän kohtaan, ei sade tehnyt poikkeusta. Juuri optimaalisen heinänteon aikaan alkoivat sateet, jotka pakottivat korjaamaan suurimman osan ensimmäisestä heinäsadosta vasta heinäkuun puolella. Muutaman päivän välein tulleet sateet myös vaikeuttivat kuivaheinän korjuuta, joka olisi vaatinut pitkän poutajakson, jotta heinä olisi kuivunut mahdollisimman paljon jo pellolla pöyhien. Sen sijaan toinen sato (odelma) onnistui hyvin, eikä sää tuonut juurikaan siihen haasteita jopa kuivaa heinää saatiin tehtyä vähän.

Myöhäinen korjuu ja sen seuraukset

Mitä sateinen kesä sitten aiheutti ensimmäiseen satoon? Oleellisimmin tilamme heinään vaikutti sateista johtunut myöhäinen korjuuajankohta, mistä johtuu mm. korkeampi sokeripitoisuus ja kortisuus. Kukinnan jälkeen myös heinäkasvit alkavat varastoida korteensa sokeria, jota ei enää tarvitse käyttää kasvin kasvuun.

Tästä syystä myöhään niitetty heinä on tavanomaisesti sokerisempaa kuin aikaisemmin korjattu heinä. Myös korren osuus heinässä lisääntyy myöhäisemmässä korjuuajankohdasta, joka laskee heinän D-arvoa (kuinka hyvin heinä sulaa hevosen elimistössä) ja laskee heinän lehtipitoisuutta (karrikoidusti heinä ei ole enää yhtä ”pehmeää”). Kukintansa jälkeen heinä kasvattaa enää korteensa pituutta, eikä lehtimassa juurikaan lisäänny.

Toinen näkyvä muutos heinässä tänä vuonna on väri, joka on paikoitellen muuttunut kellertäväksi. Pellolle niiton jälkeen sadekuuron, jos toisenkin niskaansa saava heinä tuntuu jättävän vihreän värinsä pellolle. Värimuutos ei suuremmassa mittakaavassa vaikuta heinän ravintoarvoihin tai syöntikelpoisuuteen, vaikka onkin mahdollista, että pieni määrä kivennäisistä sekä vitamiineista huuhtoutuu pois. Kolmas vaikutus heinäämme kesästä oli, että sateiden pelossa moni peltolohko jouduttiin paalaamaan nopeammassa aikataulussa, jolloin heinä ei ehtinyt kuivumaan pellolla yhtä pitkään kuin esimerkiksi edellisvuonna. Tästä syystä osa säilöheinästä on kuiva-ainearvoltaan tavanomaista märempää eli KA-arvo on pienempi.

Kaikesta huolimatta heinää tuli tänäkin vuonna korjattua ja satotason osalta on helppo todeta sen olevan vähintäänkin normaali. Katse on jälleen kerran käännetty jo kohti ensikesää, johon olisi tilauksessa sopivissa määrin aurinkoa ja sateista harmautta.

Kesän 2025 sadosta on vielä tarjolla ensimmäisestä sadosta säilöheinää, jossa kuiva-aineprosentti on 60.

Heinäkesä 2024 ja vinkkejä hevosheinän ostajalle

Pehmeälehtinen ruokonata. Kuvaaja: Erkki Heinonen

Mäkitientilan heinäntuotanto

Mäkitien tilalla hevosheinäntuotannossa on vuosittain noin 110 hehtaaria. Kyseiseltä alalta korjataan joka vuosi kaksi satoa. Tuotannossa on niin säilö- kuin kuivaheinää, jotka paalataan suurkanttipaaleihin. Kuivaheinää tilalla tehdään vain ensimmäisestä sadosta, josta paalataan myös säilöheinää. Odelmasato on ainoastaan säilöheinää.

Heinäseoksissa päälajina on timotei, jonka lisäksi seoksissa käytetään nurminataa. Tilalla on myös muutamalla lohkolla käytössä pehmeälehtinen ruokonata. Timotei on maittava, syväjuurinen heinälaji ja se on Suomessa viljellyin heinälaji. Seoksessa eri lajien on tarkoitus taata tasainen kasvu sekä lajikkeiden valinnassa on huomioitu niiden sopivuus hevosille, jossa maittavuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä.

Pehmeälehtiseen ruokonataan tilalla on siirrytty kokeilumielessä kuivien kesien takia ja varsinkin ruokonadan odelmasato on ollut muita heinäseoksia suurempi, mikä kertoo lajin hyvästä kuivuuden sietokyvystä. Pehmeälehtisen ruokonadan sulamattoman kuidun määrän on huomattu tilalla myös olevan pienempi kuin muilla heinälajeilla. Varsinkin ensimmäisen sadon kohdalla ero on selkeämpi ero muihin.

Tilalla käytetään säilöntäaineita sekä kuivaheinän tuotannossa koneellista kuivuria. Kummallakin on tarkoitus taata heinän säilyvyys. Säilöntäaineena tilalla on biologinen säilöntäaine (maitohappobakteerit), joka yhdessä runsaan muovikerroksen kanssa auttaa heinää säilymään hygieeniseltä laadultaan erinomaisena koko ruokintakauden ajan.

Tilalla on koettu, että säilöntäainetta käyttäessä on helpompi taata heinän hyvänä pysyminen. Heinäsadot korjataan silloin, kun ennakkotestit osoittavat heinän valkuaistasojen olevan toivotunlaiset, mutta pääasiallisesti ensimmäinen heinäsato paalataan viikkoa ennen juhannusta ja toinen elokuun loppupuolella.

Heinäkesä 2024

Kuluneen heinäkesän suurin haaste oli jälleen kerran kuivuus, joka takasi tänäkin vuonna sen, että heinäsato jäi pienemmäksi kuin niin sanotusti normaalina vuonna sekä satotason vaihtelu eri maalajien kesken oli suurta.

Varsinkin keväällä olevasta kuivuudesta on muodostumassa ongelma, koska jo toista vuotta peräkkäin keväällä kylvetyt heinämaat eivät ole lähteneet itämään optimaalisella tavalla. Sateet ovat muuttuneet myös äärimmäisen paikallisiksi, jonka myötä jo muutaman kilometrin säteellä kesän sademäärissä on alkanut olemaan merkittäviä eroja. Tuntemattomasta syystä sadepilvet osaavat taidokkaasti kiertää tilamme.

Hygieeniseltä laadultaan kesän 2024 sato on ollut hyvälaatuinen. Tänä vuonna valkuaistasot ovat olleet matalammat kuin edellisenä vuonna sekä sokerit ovat aavistuksen verran edellistä vuotta korkeammat. Molemmat johtuvat kuivasta kesästä, koska heinien kohdalla erilaiset stressitilat nostavat sokeriarvoja. Sokeriarvot ovat jääneet kuitenkin alle 200g/kg ka.

Heinän tuotannon kriittisimpiä vaiheita ovat kylvön jälkeen tapahtuva itäminen sekä sadonkorjuu. Jos kylvöt onnistuvat, on kesällä satoa jota korjata. Sadonkorjuussa haasteena on kylvöjen lailla säätila, koska varsinkaan kuivaa heinää ei ole mahdollista tehdä ilman riittävän pitkää poutajaksoa.

Ylipäätään heinänteossa voisi sanoa kriittisimmän asian olevan nykypäivänä ilmaston, joka tarjoaa suurimmat haasteet heinän tuotannolle. Kuumana kesänä heinä valmistuu liian nopeasti eli tulee tähkälle, jonka myötä tasosato jää alhaiseksi. Jos niittoajankohtaa kuitenkin siirtää kauemmaksi, ehtii heinä vanhentua, mikä nostaa mm. sokeriarvoja sekä saa heinän korsiintumaan.

Vinkkejä heinäkaupoille

Etelä-Suomessa heinän hinta on tavanomaisesti ollut muuta maata korkeampi, mikä noudattelee yleistä ”trendiä”, jossa hevosenpidosta muodostuvat kulut kaiken kaikkiaan ovat korkeammat kuin muualla Suomessa (tallipaikan hinta, kengitys yms.).

Hevosheinää ostaessa on tärkeää huomioida ennen kaikkea heinän hygieenistä laatua, koska ravitsemuksellisia puutteita on mahdollista paikata muilla rehuilla, mutta hygieenistä laatua ei ole mahdollista korvata millään! Kuiva heinän tulisi olla ostopaikassa säilytty asianmukaisesti eli niin, ettei pellolta paalattu heinä ole päässyt keräämään itseensä mistään kosteutta ja paalattu heinä olisi väriltään vihreää sekä lehtevää, eikä näkyvillä olisi esimerkiksi hometta.

Säilöheinää ostaessa muovin takia hygieeninen laatu selviää yleensä vasta muovin aukaisun jälkeen, mutta ostopaikassa tai ennen muovin aukaisua on hyvä tarkistaa, ettei muoviin ole tullut reikiä, koska muovin rikkoontuminen aloittaa säilöheinässä käymisprosessin. Heinän ravitsemuksellisista arvoista ja maittavuudesta voi saada suuren linjan viitteitä muun muassa korjuuajankohdan sekä lannoituksen muodossa.

Tavanomaisesti myöhään korjattu heinä on korsisempaa (huonommin sulavaa)

sekä sokerisempaa. Myös lannoittamattomilla pelloilla kasvanut heinä on helpommin

sokerisempaa, koska oikeanlainen lannoitus laskee heinän sokeripitoisuutta sekä ilman

lannoitusta kasvi kärsii herkemmin monenlaisista stresseistä (ravinnepuutokset,

kuivuus), jotka puolestaan nostavat sokerin määrää heinässä.

Teksti: Neea Heinonen, agrologi AMK

Asiaa hevosheinästä ja heinäkesä 2023

Kesän kuluessa vastasimme Suomen Hevostietokeskuksen kysymyksiin, liittyen hevosheinän viljelyyn. Verkkoartikkelissa esille nostettiin muun muassa mitä asioita hevosheinän tuotannossa tulee erityisesti ottaa huomioon ja millaisiin asioihin hevosenomistajan kannattaa kiinnittää huomiota heinää ostaessa. Asiaa hevosheinästä -artikkelin voi lukea Hevostietokeskuksen sivuilta jonne pääset tästä linkistä.

Kesän 2023 kasvustoa, jossa päälajikkeena on "pehmeälehtinen ruokonata".Kuva: Erkki Heinonen

Kulunut kasvukausi

Heinäkausi 2023 alkoi kevään osalta suotuisesti, minkä ansiosta lannoitukset sekä ruiskutukset saatiin tehtyä otolliseen aikaa, jotta heinän kasvu pääsi mallikkaasti alkamaan. Kesää varjostivat helteet ja sateiden vähyys, joka lopulta johti heinän kasvun hidastumiseen sekä heikkoon satotasoon. Kuivuus on ollut viime vuosien aikana merkittävin haittatekijä heinäntuotannossa.

Kuivuus saa kasvun pysähtymään ja heinän lopulta ”valmistumaan” liian aikaisin (ts. korren pituus on lyhyt ja satotaso jää pieneksi). Kuivuus on myös yksi abioottisista stressitekijöistä (abioottinen = ei-biologinen tekijä, kuten sää), jotka vaikuttavat mm. nurmen ravinnearvoihin. Esimerkiksi nurmen sokeripitoisuus on tavanomaisesti korkeampi stressin alaisena kasvaneessa nurmessa kuin suotuisemmassa olosuhteessa kasvaneen.

Tämän vuoden sato jää n. 30 %:a pienemmäksi kuin vuoden 2022 sato, johtuen huonoon aikaan alkaneista helteistä sekä sateiden olemattomuudesta. Ensimmäinen sato korjattiin 16.6–27.6.2023 välisenä aikana ja toisen sadon korjuu alkanee 21.8.2023. Toisestakaan sadosta ei ole tulossa runsasta, koska helteet jatkuivat liian pitkään ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jonka takia nurmen kasvuun lähtö viivästyi merkittävästi.