Pehmeälehtinen ruokonata. Kuvaaja: Erkki Heinonen
Mäkitientilan heinäntuotanto
Mäkitien tilalla hevosheinäntuotannossa on vuosittain noin 110 hehtaaria. Kyseiseltä alalta korjataan joka vuosi kaksi satoa. Tuotannossa on niin säilö- kuin kuivaheinää, jotka paalataan suurkanttipaaleihin. Kuivaheinää tilalla tehdään vain ensimmäisestä sadosta, josta paalataan myös säilöheinää. Odelmasato on ainoastaan säilöheinää.
Heinäseoksissa päälajina on timotei, jonka lisäksi seoksissa käytetään nurminataa. Tilalla on myös muutamalla lohkolla käytössä pehmeälehtinen ruokonata. Timotei on maittava, syväjuurinen heinälaji ja se on Suomessa viljellyin heinälaji. Seoksessa eri lajien on tarkoitus taata tasainen kasvu sekä lajikkeiden valinnassa on huomioitu niiden sopivuus hevosille, jossa maittavuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä.
Pehmeälehtiseen ruokonataan tilalla on siirrytty kokeilumielessä kuivien kesien takia ja varsinkin ruokonadan odelmasato on ollut muita heinäseoksia suurempi, mikä kertoo lajin hyvästä kuivuuden sietokyvystä. Pehmeälehtisen ruokonadan sulamattoman kuidun määrän on huomattu tilalla myös olevan pienempi kuin muilla heinälajeilla. Varsinkin ensimmäisen sadon kohdalla ero on selkeämpi ero muihin.
Tilalla käytetään säilöntäaineita sekä kuivaheinän tuotannossa koneellista kuivuria. Kummallakin on tarkoitus taata heinän säilyvyys. Säilöntäaineena tilalla on biologinen säilöntäaine (maitohappobakteerit), joka yhdessä runsaan muovikerroksen kanssa auttaa heinää säilymään hygieeniseltä laadultaan erinomaisena koko ruokintakauden ajan.
Tilalla on koettu, että säilöntäainetta käyttäessä on helpompi taata heinän hyvänä pysyminen. Heinäsadot korjataan silloin, kun ennakkotestit osoittavat heinän valkuaistasojen olevan toivotunlaiset, mutta pääasiallisesti ensimmäinen heinäsato paalataan viikkoa ennen juhannusta ja toinen elokuun loppupuolella.
Heinäkesä 2024
Kuluneen heinäkesän suurin haaste oli jälleen kerran kuivuus, joka takasi tänäkin vuonna sen, että heinäsato jäi pienemmäksi kuin niin sanotusti normaalina vuonna sekä satotason vaihtelu eri maalajien kesken oli suurta.
Varsinkin keväällä olevasta kuivuudesta on muodostumassa ongelma, koska jo toista vuotta peräkkäin keväällä kylvetyt heinämaat eivät ole lähteneet itämään optimaalisella tavalla. Sateet ovat muuttuneet myös äärimmäisen paikallisiksi, jonka myötä jo muutaman kilometrin säteellä kesän sademäärissä on alkanut olemaan merkittäviä eroja. Tuntemattomasta syystä sadepilvet osaavat taidokkaasti kiertää tilamme.
Hygieeniseltä laadultaan kesän 2024 sato on ollut hyvälaatuinen. Tänä vuonna valkuaistasot ovat olleet matalammat kuin edellisenä vuonna sekä sokerit ovat aavistuksen verran edellistä vuotta korkeammat. Molemmat johtuvat kuivasta kesästä, koska heinien kohdalla erilaiset stressitilat nostavat sokeriarvoja. Sokeriarvot ovat jääneet kuitenkin alle 200g/kg ka.
Heinän tuotannon kriittisimpiä vaiheita ovat kylvön jälkeen tapahtuva itäminen sekä sadonkorjuu. Jos kylvöt onnistuvat, on kesällä satoa jota korjata. Sadonkorjuussa haasteena on kylvöjen lailla säätila, koska varsinkaan kuivaa heinää ei ole mahdollista tehdä ilman riittävän pitkää poutajaksoa.
Ylipäätään heinänteossa voisi sanoa kriittisimmän asian olevan nykypäivänä ilmaston, joka tarjoaa suurimmat haasteet heinän tuotannolle. Kuumana kesänä heinä valmistuu liian nopeasti eli tulee tähkälle, jonka myötä tasosato jää alhaiseksi. Jos niittoajankohtaa kuitenkin siirtää kauemmaksi, ehtii heinä vanhentua, mikä nostaa mm. sokeriarvoja sekä saa heinän korsiintumaan.
Vinkkejä heinäkaupoille
Etelä-Suomessa heinän hinta on tavanomaisesti ollut muuta maata korkeampi, mikä noudattelee yleistä ”trendiä”, jossa hevosenpidosta muodostuvat kulut kaiken kaikkiaan ovat korkeammat kuin muualla Suomessa (tallipaikan hinta, kengitys yms.).
Hevosheinää ostaessa on tärkeää huomioida ennen kaikkea heinän hygieenistä laatua, koska ravitsemuksellisia puutteita on mahdollista paikata muilla rehuilla, mutta hygieenistä laatua ei ole mahdollista korvata millään! Kuiva heinän tulisi olla ostopaikassa säilytty asianmukaisesti eli niin, ettei pellolta paalattu heinä ole päässyt keräämään itseensä mistään kosteutta ja paalattu heinä olisi väriltään vihreää sekä lehtevää, eikä näkyvillä olisi esimerkiksi hometta.
Säilöheinää ostaessa muovin takia hygieeninen laatu selviää yleensä vasta muovin aukaisun jälkeen, mutta ostopaikassa tai ennen muovin aukaisua on hyvä tarkistaa, ettei muoviin ole tullut reikiä, koska muovin rikkoontuminen aloittaa säilöheinässä käymisprosessin. Heinän ravitsemuksellisista arvoista ja maittavuudesta voi saada suuren linjan viitteitä muun muassa korjuuajankohdan sekä lannoituksen muodossa.
Tavanomaisesti myöhään korjattu heinä on korsisempaa (huonommin sulavaa)
sekä sokerisempaa. Myös lannoittamattomilla pelloilla kasvanut heinä on helpommin
sokerisempaa, koska oikeanlainen lannoitus laskee heinän sokeripitoisuutta sekä ilman
lannoitusta kasvi kärsii herkemmin monenlaisista stresseistä (ravinnepuutokset,
kuivuus), jotka puolestaan nostavat sokerin määrää heinässä.
Teksti: Neea Heinonen, agrologi AMK
Comments