top of page

Suomessa tuotettu hevosheinä kerätään pääasiallisesti timoteivaltaisilta peltolohkoilta. Muita käytettäviä lajikkeita ovat muun muassa nurmi-, puna-, ruokonata, koiranheinää sekä niittynurmikkaa. Nyt Suomen markkinoille on rantautumassa uusi innovaatio: pehmeälehtinen ruokonata.


Hollannissa toimiva Barenbrug on kehittänyt lajikettaan 25 vuotta ja käyttökokemusta on ehditty kerätä ympäri maailmaa usean vuoden ajan ennen Suomen markkinoille saapumista.


Suomeen tuotavat siemenet on kasvatettu Tanskassa sekä Ruotsissa. Tämä takaa sen, että myyntiin tulevat siemenet ovat tuotettu samanlaisissa olosuhteissa kuin missä niitä on tarkoitus käyttää viljelyssä. Barenbrugilla on tällä hetkellä myynnissä kaksi erilaista siemenseosta hevosille: Horse Master ja Hay Master, joista jälkimmäinen on kehitetty juuri hevosheinän tuotantoa ajatellen. Horse Master puolestaan on suunniteltu laidunseokseksi.


Hay Masterissa hyödynnetään Barenbrugin kehittämää NutriFibrea, jota suomalaisittain voidaan kutsua pehmeälehtiseksi ruokonadaksi. Pehmeälehtinen ruokonata on kehitetty ”tavanomaisesta” ruokanadasta, jonka käyttö hevosheinän tuotannossa on ollut vähäistä sen huonon maittavuuden takia.


Hyvä maittavuus

Pehmeälehtisen ruokonadan luvataan olevan ”tavanomaista” ruokonataa maittavampi. Hay Master-seos sisältää 60 % pehmeälehtistä ruokonataa ja loppuosa muodostuu niittynurmikasta, koiranheinästä, englanninraiheinästä sekä timoteista.


Pehmeälehtisen ruokonadan ongelmia viljelyssä on sen hidas kasvaminen, joka vuoksi seoksissa tulee olla edellä mainittuja, muita nurmikasvilajeja. Pehmeälehtinen ruokonata keskittyy kasvussaan kaksi ensimmäistä vuotta juuristoonsa, jonka vuoksi ensimmäisten vuosien sato muodostuu pääasiallisesti muista nurmikasvilajeista.


Satoisa ja vähemmän stressiherkkä

Pehmeälehtisen ruokonadan juuristo ylettyy syvälle maaperään, jopa yhden metrin syvyyteen. Tämän ansiosta kasvi on tehokas varastoravinteiden käyttäjä. Syvälle ulottuva juuristo edesauttaa myös selviytymään vähäsateisista kesistä. Tämän ansiosta pehmeälehtinen ruokonata ei kärsi muiden nurmikasvilajien tavoin yhtä herkästi esimerkiksi kuivuusstressistä.


Stressitilat nurmikasveilla nostavat muun muassa niiden sokeripitoisuuksia. Varsinkin timotei on nurmikasvilajeista stressiherkkä. Pehmeälehtisen ruokonadan ja englannin raiheinän välillä on tehty vertailuja, joissa on huomattu pehmeälehtisen ruokonadan olevan satoisampi nurmikasvilaji niin kuivissa kuin erilaisissa lannoitusolosuhteissa.


Mitä NutriFibre sitten tarjoaa ajatellen juuri hevosten karkearehuruokintaa?

Pehmeälehtinen ruokonata on valkuaispitoinen nurmikasvilaji sekä kuiturikas. Sen etuihin kuidun osalta kuuluu se, että kortta muodostuu vähän ja muihin nurmikasveihin verrattuna se muodostaa ligniiniä hitaasti.


Ligniini on sulamatonta kuitua, jolla ei ole rehuarvoa ja sitä muodostuu eniten nurmikasvien korsiin. Ligniiniä alkaa muodostua nurmikasveihin kukinnan jälkeen eli sitä on heinässä enemmän mitä myöhempään kukinnan jälkeen heinä korjataan pellolta.


Pehmeälehtisen ruokonadan sisältämä kuitu on pääasiallisesti hemiselluloosaa, joka on kuidun helpoiten sulava muoto. Sokereita pehmeälehtinen ruokonata sisältää vähemmän kuin englannin raiheinä ja jopa 50 % vähemmän kuin ”tavanomainen” ruokonata, eikä sen rehuarvot (esim. D-arvo, raakavalkuainen) tipu yhtä nopeasti kuin muilla nurmikasvilajeilla myöhästyneessä korjuussa.


Mäkitien tilalla kokeiluun ensi kesänä

Tilallamme on tarkoitus kasvukaudella 2022 ottaa kokeiluun muutamalla peltolohkolla Barenbrugin Hay Master, jotta pääsemme vertailemaan sen sopivuutta hevosheinän tuotantoon verrattuna tällä hetkellä tilallamme käytössä oleviin siemenseoksiin.


Peltolohkomme ovat pääasiallisesti timoteivaltaisia ja kuivat kesät ovat tuottaneet haasteita niin satotasojen kuin rehuarvojen osalta. Nykyinen kehitys Suomen kesien säätiloissa ei lupaa kuivuuden olevan vain hetkellinen haitta, joten uudet innovaatiot tasalaatuisen heinän

tuottamiseen ovat vähintäänkin kokeilemisen arvoisia.



Kuvituskuva Unsplash

97 katselukertaa0 kommenttia

Päivitetty: 29. lokak. 2021


Adobe Stock kuvapankki


Heinäkausi 2021

Kausi 2021 sisälsi niin hyvää kuin huonoakin. Sadonkorjuu pääsi alkamaan normaalissa aikataulussa 11.6 ja kesti aina juhannukseen saakka. Säät suosivat tänä vuonna heinäntekijää, sen ansiosta ensimmäinen sato saatiin korjattua hyvässä aikataulussa ja tuloksena oli hyvä ja tasalaatuinen heinä. Suomea hellinyt lämmin kesä ei ennättänyt nopean korjuun ansiosta aiheuttamaan ongelmia, joten ensimmäinen sato oli myös suuruudeltaan normaali.


Heinäkuussa lämpötilat kohosivat turhankin korkealle, eikä sateista ollut juurikaan tietoa. Tämän takia nurmen kasvu oli heikkoa ja toinen sato jäi niukaksi. ProAgria on raportissaan vuoden 2021 sadonkorjuusta arvioinut, että Etelä-Suomessa olisi kokonaisvaltaisesti nurmen toinen sato jäänyt puolta pienemmäksi kuin normaalisti.


Meillä vuoden 2021 sadosta kuivaheinä ja odelma (toinen sato) ovat jo myyty, mutta ensimmäisen sadon heinää on vielä jäljellä.


Hevosten karkearehuruokinnasta ja heinäanalyyseistä

Kesän 2021 aikana keskusteluun nousi jälleen hevosten karkearehuruokinta. Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa "Hevosen hyvä ruokinta nojaa heinän rehuarvon analysointiin – katso vinkit karkearehun valintaan" käsiteltiin lyhyesti hevosten karkearehuruokintaa.


Artikkelia mukaillen kannustamme jokaista perehtymään hevosille syötettävien heinien analyyseihin. Jokainen heinävuosi on omanlaisensa, jonka vuoksi edellisvuosien analyysien pohjalta ei voi arvioida, mitä uuden sadon heinät sisältävät. Myöskään silmämääräisesti tutkittaessa ei heinän ravinnollisia arvoja voida päätellä.


Analyysin hyödyntäminen ruokinnassa ehkäisee ylisyöttöä tai vajauksien syntymistä. Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa otettiin myös kantaa jonkinlaiseksi trendiksi nousseeseen odelman eli toisen sadon syöttämiseen. Suosittelemme syöttämään yhtä aikaa ensimmäistä ja toista satoa. Odelman ongelmia ovat esimerkiksi helpommin korkeammaksi nouseva sokeripitoisuus ja hyvä sulavuus, joista seurauksena voi olla hevosen lihominen.


Luonnonvarakeskuksen päätutkija Markku Saastamoinen suosittelee odelmaa pääasiallisesti vain imettäville tammoille ja vieroitetuille varsoille. Käyttämällä ensimmäistä ja toista satoa hevosen ruokinnassa on mahdollista tasata valkuaisen ja energian määrää.


Tilallamme toteutettiin hiililaskenta

Ympäristöasiat ovat puhuttaneet läpi kuluneen kesän ja sen innoittamana tilallamme teetettiin maatilan hiililaskenta. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään tilan toimenpiteiden suunnittelussa, jotta pystyisimme jatkossa teettämään laadukasta hevosheinää ympäristöä kunnioittaen.


Hyvää syksyä!


Maatalousyhtymä Heinonen

173 katselukertaa0 kommenttia
1
2
bottom of page